Servus vaan taas kaikki ihanaiset siellä näyttöjen toisella puolella. On taas muutama päivä vierehtänyt tässä aivan itsestään.

Eli tiistaina sitten suuntasin pesemään pyykkiä skypetettuani hetken sinne Suomeen. Olipa ihana nähdä pikkuista Lilleriä. :) Mutta ei ollut tuo pyykinpesu niin selkeä juttu ja lopulta mentorini saapui paikalle ja pelasti taas vaihteessa pulassa olevan neidon. Eli koneellisen pyykkiä sain pestyä ja tuo lysti kustansi 5 euroa, joten voitte arvata, että se itävaltalainen tili alkoi jotenkin kummasti houkuttaa. Odotellessani pyykkien peseytymistä menin tuonne keskustaan kävelemään ja vietin ihanan tuokion jäätelön kanssa (kelatkaa - iso pallo makso vaan 1,4 e!!! halleluja!) No sitten tulinkin vain kotiin enkä tehnyt oikeastaan mitään. Tuommoinen perin suomalainen päivä siis - ylhäässä yksinäisyydessäni :)

Keskiviikkona koulun jälkeen suuntasin sitten ensi töikseni pankkiin jättämään tilihakemukseni. Kyllä vain - piti minunkin sitten niellä ylpeyteni ja avata se f**** tili. Sen jälkeen nautiskelimme Ayandan kanssa muutaman oluen, tarkoituksena oli syödä, mutta jotenkin kummasti se syöminen sitten unohtui ja olut maistui paremmalta. Kotiin päästyäni nukahdinkin ja en herännyt vaikka olin laittanut herätyksen, joten lopulta havahduin kun kello oli 10 minuuttia vaille sitä aikaa, kun meidän piti mennä tyttöjen kanssa syömään. Äkkiä valmistauduin ja söin sitten kotona, kun olin niin paljon myöhässä. Meidän ruotsalaisvahvistuksen poikaystävä tosiaan poistui maanantaina, joten näin Elinin tuossa keittiössä ja kutsuin mukaan. Siispä suuntasimme yhdessä kohti keskustaa. Tytöillä oli mennyt niin kauan etsiä sopivaa paikkaa, että odottelivat siellä vielä meitä. No meikäläinen oli jo syönyt, joten tyydyin viiniin (Chardonneytä lasillinen 2,4 e ;)). Sitten oli vuorossa Office Pub ja keskiviikkoinen Regular Table. Eli baari täynnä pelkkiä Erasmus opiskelijoita. Minä sain eteeni pitkästä aikaa siiderin ja sen nautittuani lähdinkin jo kotiin, koska saksan kotitehtävät oli vielä tekemättä.

Tänään koulun kautta taas pankkiin allekirjoittelee jotain papereita ja viikon päästä sitten saan kortin, jolla sitten voisin pestä pyykkiä. Mutta siinäkin menee sitten aikaa kun siirrän rahaa sille tilille ja kaikkea mukavaa. Mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Sen jälkeen mentiinkin Andyn kanssa boulderoimaan, tänään homma sujui jo paljon paremmin. Paikka oli oikeastaan tyhjä, ehkä 2 tyyppiä meidän lisäks, niin saatiin ihan rauhassa harjotella. Ja olin mäkin "kehittynyt". Tunnin jälkeen kyllä kädet oli melkoset narut vaan, ja toisen tunnin jälkeen riitti kyllä. Mutta hauskaa oli! Enkä pudonnut tällä kertaa, joten vain pieniä ruhjeita käsissä. :)

Lopun päivää olen yrittänyt hahmotella mun tulevaa lukujärjestystä. Jos saan ottaa nää kurssit, niin näyttää ihan kivalta - perjantait, maanantait ja useimmiten tiistait vapaana. :D Mutta luulen, että nää kurssit työllistää aika paljon luentojen ulkopuolella. Ja lisäks mun pitää hoitaa kaks kurssia Suomeen samaan aikaan, joten kyllä mä jotain joudun tekemäänkin. Ja kaiken järjen mukaan tammikuun lopulla takas Suomeen!

Eläminen ei edelleenkään suju ongelmitta. Täällä on tarkoitus kierrättää kaikki, mikä on tosi jepa juttu, mutta meilläpä ei oo täällä kämpässä kuin yksi roskis. Muiden asuntoloissa niillä on sentään 7 eri roskista siellä kämpissä, ni on pikkasen helpompaa erotella paperit, muovit, metallit, biot, sekajätteet yms. No mä oon sitte jätelly aina roskia keittiöön odottelee seuraavaa päivää, et vien ne suoraan noihin isoihin roskiksiin. Tänään sitten heittäessäni tyhjän maitokartonkin sinne roskikseen, oli kyllä vähän ihmeteltävää. Siis mun järjen mukaan maitokartonki menee paperi/kartonki-keräykseen. Yleensähän ne on Suomessa erikseen - "pehmeet ja kovat paperit". No tossa sattumalta oli siivooja sillon ja se sano mulle, että toi on kuule muovia. Multa putos leuka varmaa maahan asti, ku katoin sitä ja kysyin, että mitenköhän. No eipä kannata alkaa inttää paikallisen kanssa, joten kuuntelin sitte sen selotuksen, että mitä niissä ohjeissa lukee. OK, laitetaan vastedes maitotölkit muovikeräykseen. Oli vähän tyhmä olo.

Mun jenkkikämppiksen kanssa on vähän kulttuurishokkia tässä aluillaan. Olisko ollu tosiaan tiistaina, kun se kysy multa mitä me tehään ton Elinin kaa aina aamusin ku meitä ei näy missään. Olisin halunnu sanoo vaan, että olen omissa oloissani, ku oon niin kiukkunen muuten. Sopersin sitte vaan, että herään aika myöhään, et ei oo kauheesti aikaa siin aamulla, ku vaan vetää vaatteet päälle. Eiköhän sitte keskiviikkoaamuna pitänyt syödä yhdessä aamupalaa. Te ketkä ootte saanu mut aamusin tavata, voitte vaan kuvitella miten kivaa se musta oli. :D

Nyt valmistaudun nukkumaan, huomenna lähdetään suoraan saksan tunneilta kohti Wieniä! COOL!